Blogin käyttö opetuksessa

Voihan blogia kaikissa opetuksissa käyttää, mutta en tiedä onko siinä mitään ideaa tai hyötyä. Minun mielestä ei ainakaan ole. Kaikilla on kyllä eri mielipiteet asiasta, joku tykkää kirjottaa koneella joku käsillä.

5. Virkailijoiden tehtävä

Sihteeri:

- Hän valmistelee esityslistan asiat yhdessä puheenjohtajan kanssa, lähettää kokouskutsut liitteineen ja hoitaa muut kokoukseen liittyvät käytännön järjestelyt

- Vastaa kokouksen dokumentoinnista laatimalla kokouksen pöytäkirjan

- Pöytäkirjaa varten hän tekee muistiinpanot kokouksen kulusta

- Hän kirjaa tehdyt ehdotukset, kannatukset ja päätökset

- avustaa kokouksen aikana puheenjohtajaa, esimerkiksi huomauttamalla huomaamatta jääneistä puheenvuoropyynnöistä tai auttamalla äänestysjärjestyksen laatimisessa



Puheenjohtaja:

- On vaativa rooli

- Valvoo, että kaikki menee sääntöjen mukaan oikein

- Motivoida ja antaa tehtäviä

- Puheenjohtaja huolehtii myös ajankulusta

- Puheenjohtaja ohjaa ja johtaa päätösasian käsittelyä ja siitä syntyvää keskustelua. Hän myös ohjaa äänestyksen tai vaalin toimittamisen

- Puheenjohtaja vastaa ylipäätäänkin työskentelyn ohjaamisesta, menettelytapojen oikeellisuudesta ja päätöksenteon sujumisesta

- Puheenjohtaja vastaa myös siitä, että kokouksesta laaditaan pöytäkirja, ja että se on oikein laadittu, vaikka sihteeri sen käytännössä laatiikin



Kokouksen osallistujat:

- Osallistuu ryhmän tehätäviin

- Puheenvuoroilla osallistujat vaikuttavat kokouksen kulkuun, tehtäviin päätöksiin ja tarvittaessa puheenjohtajan toimintaan

- Myös äänestämällä vaikutetaan päätöksentekoon

- Lisäksi osallistujat valvovat, että kokous tulee asianmukaisella tavalla kokoonkutsutuksi ja läpiviedyksi

- Osallistujan kannattaa tehdä muistiinpanoja kokouksen aikana. Se helpottaa esimerkiksi puheenvuorojen pitoa

- Neuvottelee esimerkiksi taustaryhmien kanssa ennen kokousta

- Tuntee yleisen kokousmenettelyn

4. Kokouksen paperisota

Uudet asiakirjat voi kirjoittaa vanhojen päälle, kun muistaa tallentaa vanhat asiakirjat tietokoneen muistiin. Kokouspöytäkirjaan on useimmiten turha kirjata koko keskustelua. Monissa tapauksissa riittää hyvin kun kirjaa pelkästään päätökset, päätöspöytäkirjan mukaisesti.
Näin säästetään aikaa itse asialle, yhdistyksen toiminnalle ja sen kehittämiselle. Pöytäkirja pitää varmentaa eli kirjoittaa allekirjoitus. Kerran vuodessa tehdään vuosikertomus ja se hyväksytään vuosikokouksessa. Tilintarkitus ja päätös tulisi hoitaa joka vuosi hyvin ja tilinpäätöksen tulee tarkistamaan tilintarkastaja.

Kokoukseen liittyviä paperitöitä ovat

1. Kokouskutsun kirjoittaminen

2. Esityslistan laatiminen

3. Pöytäkirjan pitäminen

4. Vuosikertomuksen laatiminen

5. Toimintasuunnitelman kirjoittaminen

6. Tilinpäätöksen tekeminen

7. Tilintarkastuksen suorittaminen

3.Kokouksen asiankäsittelykaava

Asiankäsittelykaava päätetään ensimmäisenä. Asian keskustelun avaa puheenjohtaja ja hän toteuttaa ehdotukset ja sitten hän myös tekee päätökset.

Äänestystapoja on kahdenlaisia:

1. Avoin äännestys

2. Suljettu lippuäänestys

Äänestysjärjestys ensin äänet pistetään vastakkain ja sen jälkeen eniten ääniä julkaistaan kokoukseen.

Vaaleja voidaaan järjestää kahdella tavalla:

1. Enemmistö vaalit

2. Suhteelliset vaalit

Kun puheenjohtaja on esimerkiksi julistanut keskustelun päättyneeksi, ei kenelläkään enää pitäisi olla lisättävää.

Asian käsittely kokouksessa --> Vaalit --> Äänestys

1. Asian esittely 5. Vaalimenettely 5. Äänestysjärjestyksestä päättäminen

2. Keskustelun avaaminen 6. Vaalitapa 6. Äänestystavasta päättäminen

3. Keskustelun päättäminen 7. Ääntenlaskijoiden valinta 7. Äänestyslaskijoiden valinta

4. Yhteenveto 8. Vaalitoimitus 8. Äänestystoimitus

9. Vaalin tulos ja päätös 9. Äänestyksen tulos ja päätös

10. Asian käsittelyn lopettaminen 10. Asian käsittelyn lopettaminen

2. Kokouksen suunnittelu

Ensimmäisenä kokous valmisteluvaiheeseen kuuluu asianvalmistelun ohella käytännön järjestelyt sekä kokouskutsun laatiminen. Kokouksessa johtokunnan tai hallituksen tehtävänä on käsiteltävän asian tutkiminen, ideoiminen, suunnittelu ja kehittely ennen kuin asia edes kirjataan kokouskutsuun.



Kokouksessa tulee kuitenkin ilmetä:

1.yhteisön nimi

2.kokouksen laatu

3.kokouksen aika ja paikka

4.käsiteltävät asiat

5.kokouskutsun antopäivä

6.kutsun antaja eli johtokunta tai hallitus



Jäsenillä on valta yhdistyksessä. Tärkeimmät päätökset tehdään yhdistyksen kokouksissa, jotka ovat avoimia kaikille jäsenille. Päätöksiä voivat tehdä vain kokouksessa paikalla olevat jäsenet.

Kokous avataan ensin niin, että nuijalla kopautetaan kerran pöytää. Seuraavaksi valitaan puheenjohtaja, sihteeri ja muut tarvittavat toimihenkilöt esim. kaksi pöytäkirjan tarjastajaa ja äänenlaskijat, jos kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi säännöissä asetut ehdot täyttyvät. Tarkastetaan edellisen kokouksen pöytäkirja, mikäli tarve vaatii sen jälkeen kuunnellaan jos on ilmoitusasiaa ja käsitellään varsinaiset kokousasiat sekä mahdolliset muut asiat ja sen jälkeen päätetään kokous.



Yhdisyksen kokouksilla on erilaiset tarkoitukset esim:

1.Epävirallinen kokous

2.Syyskokous

3.Kevätkokous

4.Säännöllinen kokous

5.Ylimääräinen kokous

6.Hallituksen kokoukset ja esityslista

1.Yhdistyksen perustaminen

Kun haluat perustaa yhdistyksen niitä on kaksi tapaa perustaa:


1. Tehdään perustamista koskeva vapaamuotoinen sopimus eli perustamiskirja.
2.Pidetään yhdistyksen perustava kokous.

Sinun pitää ensin soittaa yritysrekisteriin. Siellä päätetään säännöt ja ne jaetaan pykäliin. Kun säännöt ovat valmiit sen jälkeen perustetaan perustuskokous, jossa pitää olla vähintään kolme 15 vuotta täyttänyttä luonnollista henkilöä ne voi olla myös ulkomaalaisia. Perustamiskirjan allekirjoittajien tulee olla yhdistyksen äänioikeutettuja jäseniä; henkilöitä tai oikeuskelpoisia yhteisöjä.

Tilintarkastajien lukumäärä ja toimikausi on mainittava säännöissä. Yhdistyksellä tulee olla vähintään yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajana voi olla myös tilintarkastusyhteisö.
Tilikausi on säännöissä määrätty 12 kuukauden pituinen aika. Säännöissä on määrättävä, milloin pidetään kokous, jossa päätetään yhdistyksen sääntömääräisistä asioista.

Kokouskutsuvan pitää olla todisteellinen (esim. kirje, lehti-ilmoitus, sähköposti niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa, suullista kutsua ei hyväksytä). Yhdistyksen puheenjohtajalla on aina oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi, jollei tätä oikeutta sääntömääräyksellä rajoiteta tai laajenneta.

Rekisteröidyt yhdistykset ovat oikeuskelpoisia. Ne voivat omistaa omaisuutta, tehdä sopimuksia, laatia tarvittaessa erilaisia anomuksia ja hakemuksia. Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista. Rekisterilmoitus tehdään kirjallisena.

Referaatti

1. - Kun kirjoitetaan referaatti jostakin teoksesta tai artikkelista, selostetaan lyhyesti alkuperäisen kirjoitelman olennainen sisältö.
- Yksityiskohdat ja esimerkit jätetään pois.
- Referaatin suositeltava pituus on noin kolmasosa alkuperäisestä tekstistä.
- Referaatin kirjoittaja selostaa asiat omin sanoin. - Referaatin alusta täytyy käydä ilmi, mikä alkuperäinen teksti on, kuka sen on kirjoittanut ja missä se on julkaistu.
- Jos referaatti on pitkä, kannattaa silloin tällöin viitata alkuperäiseen kirjoittajaan.
- Ennen kuin ryhdyt kirjoittamaan referaattia, lue alkuperäinen teksti huolellisesti.
- Merkitse pääasiat ja avainsanat ja perehdy tekstin rakenteeseen.


2. Enemmän luomua Ikaalisten puurahalta

Ikaalisten luomu jatkaa kasvuaan yhdeksi Suomen suurimmista luomualan puutarhayrityksistä.

Yrityksen perustamisvaiheessa vuonna 2000 energialähteenä oli edullinen kaasu, mutta kaasun hinnan nousun myötä päätös siirtyä hakkeeseen kävi nopeasti. Puolen miljoonan litran lämminvesivaraaja antaa huipputehoa puolet lisää ja riittää pitämään kasvihuoneet lämpimänä myös valojen ollessa sammuksissa.

Päätuotteena tomaatti
Ikaalisten luomun päätuotteena on edelleen kasvihuonetomaatti, jota viljellään 11 000 neliön alalle. Vinassi on sokerijuurikasteollisuuden sivutuote. Se soveltuu hyvin lannoiteaineeksi, mutta orgaanisena aineena lannoitusperiaatteet eroavat monella tapaa tavanomaisen kasvihuonetuotannon ratkaisuista.

Enemmän kotimaista energiaa
Ikaalisten luomun avajaistilaisuutta juhlisti laaja joukko kutsuvieraita juhlapuhujan kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen johdolla. Ministeri kertasi Suomen energiaomavaraisuuden raaka-aineista laskien olevan vain 30%. Jo ruokahuollon turvallisuudenkin kannalta kotimaisen polttoaineen lisääminen on siis tärkeää. Ikaalisten tunnuslause on " luomussa maistuu tulevaisuus" terävöityi taas uusien investointien myötä. Alan tarpeet unohdetaan liian helposti, kuten näyttää käyneen paljon julkisuutta saaneessa valtiosihteeri Raimo Sailaksen raportissa. Se ei sanallakaan mainitse koko luomutuotantoa.